Pieni päätös päivässä

Kurkkua kuristaa ja painan pääni alas. Häpeän.
Unohdin tämän blogin moneksi kuukaudeksi, koska olin niin totaalisen väsynyt.
Vaivuin aavemaiseen olotilaan ja laahustin pitkin osaston käytäviä snoopy-sukat jalassa.
Kyllä, koko tämän ajan olen ollut suljetulla.
Nyt kun olen saanut jälleen kurkotettua käsiäni ylös upottavasta suosta,
jaksan toivon mukaan tasaisin väliajoin kirjoitella.

Paino hipoo normaalin rajoilla. pelkään..
Olisi turvallista vaan vetää ne lenkkitossut jalkaan ja suunnata tutulle pururadalle.
Kuluttaa, kuluttaa ja kuluttaa.
Kuoria kehostani pois kaiken ylimääräisen..

Vaikka pimeääkin pimeämmät ajatukset valtaavat mieleni vieläkin tavattoman usein,
olen kuitenkin positiivisempi kuin aikoihin!
Jaksan aamuisin nousta ylös sen sijaan, että ottaisin uuden satsin unilääkkeitä.
Jaksan vastata ystävieni soittoihin.
Jaksan jopa hitusen nauttia opiskelustani, sen olematta jatkuvaa suorittamista.
Jaksan sekunnin murto-osan jopa ihmetellä elämää ja sen kauneutta !

-Alishia


ps. Kaikki mukaan tekemään pieniä päätöksiä päivässä ;)
Sanokaa vaikka aamulla peilikuvallenne,
että "tänään minun ei tarvitse suorittaa, kelvatakseni" tai "tänään minä kelpaan".
Tänään minä olen ihme, suuri ihme !
Hoette sitä niin kauan, vaikka vuosia, joka aamua, niin, että alatte uskoa siihen!
Lopulta se palkitaan :)
Voimia kaikille <3