tiistai 16. helmikuuta 2010

That's what you get

Pääsin vihdoinkin koneelle asti.
Hävettää. Se etten tee mitään.
En ole mitään! Tai oikeammin: siltä minusta tuntuu.

Olen viimeisimmät päivät lintsannut koulusta ja nukkunut hävyttömän paljon. Olen vihainen. VIHAINEN. Sekä helpottunut, helpottunut, että tunnen edes jotain. Olen ollut niin turta. Niin turta. Olen viimeiset päivät vain nukkunut, en ole tehnyt mitään, en kerrassaan mitään! Tuijottanut kattoni tähtiä ajattelematta mitään. Olisi pitänyt liikkua lukea piirtää nauraa itkeä opiskella huutaa raivota nauttia laihtua

Ennen kaikkea laihtua.
Itseinhoni nousee stratosfäärisiin lukuihin vain ajatellessanikin vaa'an kirkuvia numeroita. Numeroita, jotka ovat niin kauan määrittäneet sen mitä minä olen.

Myös huono omatunto valtaa alaa jatkuvasti. Miksi minun pitää ajatella itsestäni näin. Miksi kenenkään pitää. Miksi miksi miksi miksi !



-Psykologisesti epäkorrekti Alishia


ps. Hyvää Ystävänpäivää myöhässä! <3 :D

perjantai 5. helmikuuta 2010

Ainakin mä toivon niin...

Olisithan ystäväni kun muut näyttää selkää
Pitäisithän kädestäni kun kun mä pelkään elämää
Ohjaisithan oikeaan kun suinpäin juoksen harhaan
Antaisithan anteeksi kun tilaisuus tekee varkaan

Ainakin mä toivon niin

Että pidät musta kii purista mua lujempaa
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua
Pidä kii ethän päästä milloinkaan
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua

Nostathan langenneen jaloilleen
Vaihdathan pukuni mustuneen puhtaan valkoiseen
Annathan siipien repaleisten kantaa jälleen
Puhallathan henkesi tähän kivisydämeen

Ainakin mä toivon niin

Että pidät musta kii purista mua lujempaa
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua
Pidä kii ethän päästä milloinkaan
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua



- Alishia, jolla ei ole mitään muuta sanottavaa tai lisättävää

tiistai 2. helmikuuta 2010

Hold my hand

Sattuu. Pelottaa.
Puren tyynynkulmaa ja painan kynnet ihon läpi.
Itken jatkuvasti ja puristun pieneksi mytyksi peiton alle.
Haluan pois.
pois pois pois pois
Äänet kirkuvat pääni sisällä ja hetken mietin...
EI.
Haluan repiä pääni sisältä kaikki nämä ajatukset.
Haluan täyttyä ilolla, naurulla ja unelmilla!
En vain ole tarpeeksi vahva nyt.

Uskallan vain takertua lujasti Raamattuun,
jonka kannessa juoksevat kullanväriset nimikirjaimeni.
Ps.91:11


- Alisha